Mielialahäiriöt

"Mielettömän hyvää!" Tuttu lausahdus. Mutta onko tuo mahdollista, tai uskottavaa? Onko hyvää ilman mieltä? Onko olemassa jotain niin korkealaatuista hyvää, joka toteutuu vain mielestä irti kytkeytyneenä? No, pikkunokkela lämmittelykysymys.

Mielenterveyden peruspalikoiden pohdinta sekä omat arkikokemukset ohjaavat vastaamaan siihen suuntaan, että hyvä ja mieli ovat aina kimpassa. Psyykkisessä hyvinvoinnissa tai hyvässä mielenterveydessä sekä mieli että hyvä ovat kotona - samassa paikassa. Ja paiskaavat toisilleen kättä. 

Mielialahäiriöt? Häiritäänkö mieltä vai onko mieliala jonkinlaisessa häiriötilassa? Hyvä ja mieli eivät olekaan turvallisesti kotona, vai kuinka? Onko se, mitä kutsutaan mielialahäiriöksi, mielen luontainen, jopa tarkoituksenmukainen ja suojaava reaktio uhkaavassa ja pirstoavassa tilanteessa?

Mielialahäiriöihin katsotaan kuuluvaksi masennushäiriöt sekä kaksisuuntaiset eli bipolaariset mielialahäiriöt. Tässä tekstissä käydään lävitse masennusta.

Mitä on masennus? Satunnaisesti kenen tahansa mieli voi olla alakuloinen ja kuljettaa kantajaansa raskailla askelilla. Arkikielessä masennuksella tarkoitetaan usein ohimenevää masentunutta tunnetilaa. Jos joku hyvin tärkeä juttu elämässä ei mennytkään niin kuin odotettiin, tähän luonnollinen reaktio voi olla masentunut tunnetila. Kun kyse ei ole enää ohimenevästä tunnetilasta vaan hallitsevasta ja pitkäkestoisemmasta mielialasta, tällöin puhutaan masentuneesta mielialasta. Kun tähän liittyy muitakin oireita kuin mielialan lasku, silloin oireista käytetään psykiatriassa nimitystä masennusoireyhtymä tai masennustila eli kliininen depressio. Ja tällöin tila luokitellaan mielenterveyden häiriöksi. Masennuksen voi tunnistaa määrättyjen oirekriteereiden avulla. Masennustilat jaotellaan Suomessa nyt käytössä olevan ICD-10 tautiluokituksen mukaan lieviin, keskivaikeisiin, vaikeisiin sekä psykoottisiin tiloihin. (Toivio - Nordling, 2013:179)

Vaikka masennustilan diagnoosin tekeekin psykiatrian alan erikoislääkäri eli psykiatri, sosionomille on kuitenkin hyödyllistä perustietoa tuntea diagnoosin pohjalla olevaa oirekriteeristöä. Oireistossa on kaksi kategoriaa:

Pääoireet: 
1. Masentunut mieliala

2. Mielihyvän ja mielenkiinnon menetys

3. Uupumus

Muut oireet:

4. Itseluottamuksen tai itsearvostuksen menetys

5. Kohtuuton itsekritiikki tai perusteeton syyllisyydentunne

6. Toistuvat kuolemaan tai itsetuhoon liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käytös

7. Päättämättömyyden tai keskittymiskyvyttömyyden tunne

8. Psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys

9. Unihäiriö

10. Ruokahalun ja painon muutos

Masennustilan diagnoosi edellyttää vähintään neljän em. oireen esiintymistä yhtäaikaa ainakin kahden viikon ajan. Ja vielä niin, että vähintään kaksi oireista on kategoriasta 1.-3. Eli siis lievässä tuo neljä oiretta, keskivaikeassa väh. 6 ja vaikeassa masennustilassa väh. 8 oiretta. (Toivio ym. 2013:180, Käypä hoito, Juntunen 2017)

Hoito? Masennustilan hoidossa käytetään biologisia, psykologisia ja sosiaaliseen ympäristöön vaikuttavia hoitomenetelmiä. Psykososiaaliset hoidot erotetaan usein omaksi kokonaisuudekseen erotukseksi biologista hoidoista. Vaikkakin on niin, että biologisilla hoidoilla (esim. psyykenlääkkeet) on myös psykologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Ja toisaalta psykososiaaliset interventiot vaikuttavat esim. aivojen toimintaan. Psykoterapian aikana on havaittu aivoissa muutoksia erityisesti otsalohkon niillä alueilla, joiden oletetaan vaikuttavan tunnesäätelyyn. (Lönnqvist ym. 2014: pkr02901)

Lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa suositellaan käytettäväksi psykoterapeuttisia hoitoja. Keskivaikeista masennustiloista lähtien katsotaan hyväksi käyttää lääkehoitoa psykoterapian rinnalla. Lievissä masennustiloissa katsotaan psykoterapia riittäväksi hoitomuodoksi. Jos potilaalla on psykoottistasoinen masennus tai vaikeaan masennustilaan liittyvää itsetuhoisuutta, yhtenä hoitomuotona voidaan käyttää aivojen sähköhoitoa (EMGR). Kirkasvalohoitoa käytetään vuodenaikaan liittyvässä kaamosmasennuksessa. Masennusta hoidetaan usein eri hoitomuotoja yhdistelemällä. (Käypä hoito.)

Yksi apu masennuksen terapeuttisen hoidon saatavuuden lisäämiseksi sekä avun hakemisen kynnyksen madaltamiseksi ovat nettiterapiat. Ne ovat HUS:n kehittämiä nopeasti saatavilla olevia hoitoja lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden ongelmiin. Tavoitteena on saada tarvittu hoito mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ongelmat eivät pääsisi niin pahasti pitkittymään ja samalla vaikeutumaan. Tässä asiakkaan apuna ja itsenäisen työskentelyn tukena on nettiterapeutti, jonka kanssa on viikottaiset videotapaamiset. Nettiterapiaan pääsy edellyttää lääkärin lähetteen. Mielenterveystalo tarjoaa lisäksi myös erilaisia omahoito-ohjelmia ja tukea tarjoavia tietopaketteja. (Mielenterveystalo.) 

Masennuksen esiintyvyyden on arvioitu olevan 3-5% väestöstä ja elinaikaiseksi sairastumisriskiksi on arvioitu 8-12% miehillä ja 20-26% naisilla. Tutkimusnäyttöä on siitä, että masennusta esiintyy jo 1-4%:lla päiväkoti-ikäisistä lapsista ja kahdeksanvuotiaista koululaisista vakavaa masennusta esiintyy 3-4%:lla. Masennusta esiintyy ennen nuoruusikää tytöillä ja pojilla yhtä paljon. Nuoruusiässä masennusta esiintyy tytöillä kaksinkertaisesti poikiin verrattuna. (Toivio ym. 2013:178)

Uusimistaipumus on masennuksessa varsin suuri : yhden jakson jälkeen uusiutumisen riski yli 50%, kahden jakson jälkeen n. 70% ja kolmen jakson jälkeen n. 90%. (Juntunen 2017)

Masennuksen syntyprosessi kuvataan ajassa eteneväksi monitekijäiseksi prosessiksi (KUVA 1.) Altistavina tekijöinä nähdään perinnöllinen sekä hankittu biologinen alttius, altistavat persoonalliset piirteet ja kehitystä häirinneet ympäristötekijät. No mikä masennuksen voi laukaista? Joku äkillinen elämänmuutos tai pitkäaikainen ylikuormitus. Myös vuorokausirytmin hajoamisen vaikutukset elintoimintoihin sekä hormonaaliset muutokset voivat olla laukaisijoina. Kaiken kaikkiaan kuormittavan tilanteen synnyttämä psykososiaalinen stressi nähdään merkittäväksi masennuksen taustatekijäksi. Suurin osa (2/3) masennustiloista tuleekin esille jonkin merkittävän kielteisen elämäntapahtuman jälkeen. (Lönnqvist ym. 2014: pkr00708)

Kuva 1. Depressio ajassa etenevänä tapahtumakulkuna (Lönnqvist ym. 2014: pkr00708)

Masennuksen muitakin psykososiaalisia taustavaikuttajia on tutkittu sosiaalipsykiatrisessa tutkimuksissa. Läheisten ihmissuhteiden suojaava vaikutus nousee merkittäväksi. Millaiseksi koen tärkeiden ihmissuhteiden laadun? Minkälainen on sosiaalisten suhteiden muodostaman verkoston rakenne ja toiminta? Vaikeassa elämäntilanteessa sosiaalinen tuki rakentuu eräänlaiseksi puskuriksi ja suojaksi, masennuksen puhkeamista tai voimistumista ennaltaehkäiseväksi tekijäksi. (Lönnqvist ym. 2014: pkr00708) Sosionomin työssä liikutaan keskeisesti juuri psykososiaalisten tekijöiden alueella.

Varhaiskasvatuksen kentällä sosionomille muodostuu hyvin laaja kontaktipinta lasten ja vanhempien kanssa. Päivittäin toistuva, pitkäjänteinen ja toista aidosti arvostava yhteistyö luo sellaista luottamusta, joka antaa hyvän pohjan tilanteessa, kun perheessä tulee raskaita elämänvaiheita ja masennusta. Vaikean asian esille ottaminen on usein myös vanhemmalle helpompaa kun työntekijä on tullut jo matkan varrella läheisemmäksi. Työntekijän on tärkeää tiedostaa puheeksi ottamisen merkitys, oma vastuu ja aloitteellisuus tässä asiassa. Liikkeellelähtö tapahtuu luontevasti työntekijälle syntyneestä huolesta.

Masennukseen liittyvät asiat, arkihuolet ja jaksaminen, ovat saattaneet olla jo kauan vanhemman sydämellä. Asian esiin ottaminen työntekijän taholta voi tuntua vanhemmasta helpottavalta. Että vihdoinkin! Työntekijän kannattaa luottaa tilanteesta syntyneeseen tuntumaan ja vaistoonsa asian esille ottamisessa. Ja ottaa tässäkin kohdin vastaan tiimin ja esimiehen tuki. Työntekijälle mahdollisesti syntyvän epävarmuuden - no onko tämä varmasti oikea kohta, viisas ratkaisu jne. - voi jakaa päiväkotityössä em. tuen lisäksi esim. konsultoiden psykologia, perheen anonymiteetti säilyttäen.

Mielenterveysseura on rakentanut monipuolista tukimateriaalia vanhemmille sekä esim. varhaiskasvatuksen työntekijöille. Lapset puheeksi -työmalli/tukimateriaali perustuu ymmärrykseen mielenterveyden häiriön vaikutuksesta vanhemmuuteen, lapsiin ja nuoriin. Siihen on koottu työvälineitä, joiden avulla vanhemmat sekä työntekijät voivat tällaisessa tilanteessa tukea lapsen kehitystä. (Mielenterveysseura.) Materiaali vaikuttaa sellaiselta, että siitä saa työhön ihan oikeasti välineitä ja tukea.

Masennus syö työnteon kykyjä ja mahdollisuuksia ja toimii sitäkin kautta syrjäytymistä edesauttavana tekijänä. Eläketurvakeskuksen mukaan (v. 2016) työkyvyttömyyseläkkeellä on n. 161 000 henkilöä, joista 67 000 eli n. 40% on eläkkeellä mielenterveyssyistä (masennus hallitsevimpana). Mielenterveysongelmat ovat suurin syy työkyvyttömyydelle. Mielenkiintoinen huomio: vuodesta 2008 tähän päivään mielenterveysongelmien syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen on kuitenkin vähentynyt kolmanneksen (kokonaispudotus neljänneksen verran). Masennus sairautena ei ole vähentynyt ja artikkeli ohjaa etsimään syitä tällaiseen kehitykseen kuntoutuksesta ja tehostuneesta työterveyshuollosta, esimerkkinä STM:n masennusta ehkäisevä Masto-hanke v. 2007-2011. (www.etk.fi.)

Masennuksesta toipuvalla tulisi olla mahdollisuus palata työelämään asteittain. Toimintakyky on usein vielä pitkään vaillinainen, vaikka varsinaista masennustilaa ei enää esiintyisikään. Turvallinen työhönpaluu edellyttää työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen saumatonta yhteistyötä. (www.masennusinfo.fi.) Sosionomi on usein keskeisellä paikalla työyhteisön tarjoaman tuen suunnittelijana ja toteuttajana, sekä suhteessa työyhteisön kollegoihin että varsinaisessa asiakastyössä.

"Masennus on tappava tauti hoitamattomana", näin totesi äskettäin eräs sosiaalialan järjestön toiminnanjohtaja keskustelussamme masennuksesta. Nykypäivänä ymmärrys masennuksen hoidon tarpeellisuudesta ja vaikuttavuudesta on selvästi parempi kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Samalla yleisesti yhteiskunnan tasolla sekä yksilötasolla on jo luontevampaa puhua masennuksesta, ottaa esille omaa tai toisen mahdollista masennusoireilua. Masennukseen ja laajemminkin mielenterveyden ongelmiin liitettävää häpeää on huuhdeltu vuosien aikana paljon pois. Hyvä niin.


Lähteitä:

Juntunen, Anita 2017. Psykiatrian kurssin luento 6.-8.3.2017. Metropolian Ammattikorkeakoulu.

Lönnqvist, Jouko - Moring, Juha - Henriksson, Markus - Partonen; Timo (toim.) 2014. Psykiatria. Duodecim.

Toivio, Timo - Nordling, Esa 2013. Mielenterveyden psykologia. Edita.

Käypä hoito 2016. Duodecim. Verkkodokumentti. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50023. Luettu 27.4.2017.

Eläketurvakeskus 2016. Masennus vie yhä harvemman työkyvyttömyyseläkkeelle. Verkkodokumentti. http://www.etk.fi/tiedote/masennus-vie-yha-harvemman-tyokyvyttomyyselakkeelle/ Luettu 28.4.2017

http://masennusinfo.fi/selviytyminen-arjesta/Masennuksesta_johtuva_tyoekyvyttomyys_on_merkittava_haaste Luettu 28.4.2017

Mielenterveystalo. N.d. Mitä nettiterapiat ovat? Verkkodokumentti. https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/esittely/Pages/default.aspx. Luettu 28.4.2017

Suomen Mielenterveysseura. N.d. Lapset puheeksi -lokikirjat. Verkkodokumentti. http://www.mielenterveysseura.fi/fi/kirjat/lapset-puheeksi-lokikirjat. Luettu 3.5.2017

Valokuva: Mikko P.